Hyvää Itsenäisyyspäivää Suomi 97v ja meidän perheen toilailut

Tää on kyl kiva peli tommosen nelivuotiaan kanssa,
oppii laskemistakin samalla ;)

Sunnuntai, päivä itsepäisyyspäivän jälkeen. Tätähän on nyt jatkunut 97 vuotta ja eikä todellakaan suotta. Vaikkakin nyt Eu ja muut veivarit meinaa tehdä tästä elämästä toisinaan vähä vaikeeta. Mutta se ei estä kuitenkaan elämistä vielä tässä talossa.
   Otettiin esikoisen kans matsia Muumien purnukkajahdissa tossa aamupäivän aikana ja äitihän sen hävis maaliin menossa mut sit hillopurkkien keruussa voitin. Tainnu likka ihan hoksata, mut juhli se omaa voittoaan maalissa;) ja hyvä niin.


Tässä aamutuimaan ehdin miettimään eilistä päivääkin. Sateisen harmaa, suurin osa paikoista kiinni.Sitten se välähti. Hoplop! se maaginen paikka missä lapset viihtyy taatusti. Ja sinnehän sitten lähdettiin kolmen huiteilla päivällä. Napattiin muksujen serkkulikkakin matkaan vahtimaan vähä touhua itseni lisäksi. Pari tuntia vierähti heittämällä hyppien ja pomppien ja mäkiä laskiessa. Ja ei unohdeta niitä poppareita ja slushia(jäähilejuomaa.), näitähän esikoinen kysy jo, kun rannekkeen sai käteensä. Perinteeksikin muodostunut kalevan mäkkäri, tuo vakipaikka hoplopin jälkeen. Perussetti lapsille ranskalaiset kätöseen ja avot neidit pysyy hereillä kotio asti. Nyt tosin sai käyttää yhtä nelivetoautomaatti-imuria autossa, kun kakkonen nakkeli ranujaan pitkin lattiaa.

    Ilta menikin siihen sitten eilen, että saunottiin ja hirveen raivarin kera oikeestaan. Neljän vuoden uhma?! otti ja vetäs pultit urakalla. Tuumasin raakasti saunan jälestä, että hampaiden pesu ja unille mars. Talo hiljeni näppärästi ja alettiin kattoon leffaa ja puolen välin huiteilla kakkonen marssikin meijän sänkyyn. No, siinä sai hyssytellä juniorinkin takas unille. Tässä kohtaa mietinkin, että onko toi iltapäivän ja alkuillan hoploppailu liikaa ton ikäsille? Meneekö niin ylikierroksille, ettei jaksa enää edes nukkua kunnolla. Oli nimittäin levottomat jalat esikoisellakin, joka siis kärsii toisinaan kasvukivuista. Myös aamusta huomasi semmosta normaalia herkempää känkkäröintiä.
     Tulin myös tämän aamupäivän aikana siihen tulokseen, että meillä on täällä kaks tuholaista, yks tommonen vaahtosammutin ja toinen tommonen nelijalkanen ehtiväinen tahvo. Lara kerkis kaikessa hiljasuudessa veteleen palasiks eräät pienet siivet, ja poika paineli pioneerin nappeja niin, että äänet katos töllöstä. Nii no, olihan siellä yks takakaijutinkin irti ja sohvalla. Ja piuhoja tää juniori repii seinien vierestä isin kiusaksi. Ah tätä elämää;D




   Ai niin ehdinhän tekeen eilen parit kaakutkin. Pitkästä aikaa siis. Mustaherukkahillo ja tummasuklaamoussella kaksikerroksisen mallin. Ja lopuista kermoista nappasin sitten ideasta kiinni ja piparirahkan hivenen piparimaustetta sekaan ja massa sekasin. Sit tilkassa maitoo sulatin vaahtokarkkeja ja tämän massan sitten kermarahkaseokseen ja avot digestivepiparipohjan päälle ja jääkaappiin hyytymään. Oli muuten hyvää ;)

8.v tytön ja 5v pojan synttärikakku

huomaa rikotun piparin sydämet ;)

Mutta on tänään jotain erilaistakin tiedossa. Meidän kennelin Jumping Tigger's:in ensimmäisen sijoitusnartun mahdollinen astutuspäivä. iltapäivällä lähden tuon meidän Rambon kans käymään kylmiksellä morjestaan Elliä ja kattomaan oisko jo tarjouspäivät menossa, jos näin on napataan Elli boksissaan matkaan ja suunnataan Temen tykö tampereelle. Tästä sitten myöhemmin lisää ihan omana kohtanaan. Jännällä sit ootellaan et onko parin kk päästä tää elämä vielä vilkkaampaa, kuin nyt =D